Parisuhteen yleisimmät riidan aiheet kautta aikojen ovat liittyneet rahan käyttöön ja kotitöiden tekemiseen. Heti näiden perään tulee riidat liittyen seksiin sekä perheellisillä lasten hoitamiseen. Yllättäen viime vuosien kuluessa riitojen kärkeen on kiilaamassa älykännyköiden käyttö ja sitä kautta puolison tarpeiden huomiotta jättäminen.
Eräiden tutkimusten mukaan ihminen katsoo kännykkäänsä jopa 150-220 kertaa päivässä. Suomalainen tutkija toteaa, että kännykkäriippuvuudesta on tullut jo kansansairaus, sillä hänen mielestään 90%:lla älykännyköiden omistajista on pakonomainen tarve vilkuilla kännykkäänsä alinomaa. Kysyä sopii, kuinka monen henkilön viimeinen vilkaisu ennen unentuloa kohdistuu kännykkään ja kuinka monen ensimmäinen liike aamulla kohdistuu kännykän selaamiseen?
Tässä kirjoituksessa en pohdi pettämistä sen perinteisessä mielessä eli rakastajia ja rakastajattaria parisuhteen kolmansina pyörinä, vaikka sekin on helpompaa, vaivattomampaa ja huolettomampaa älykännyköiden aikaan kuin aiemmin. Mielenkiintoni kohdistuu siihen, miten älykännykkä voi salakavalasti jäädä pariskunnan väliin, syrjäyttäen puolison. Kyse on siitä, että puoliso uppoutuu katselemaan ja kuuntelemaan ohjelmia, kuuntelemaan musiikkia, etsii tietoa, lukee artikkeleja, vastaa sähköposteihin ja viesteihin, seuraa mielenkiintoisten ihmisten päivityksiä, pyytää ottamaan kuvia itsestään eri tilanteissa tai itse päivittää omia sosiaalisen median tilejään, pelaa pelejä jne. kännykkänsä avulla silloin, kun olisi mahdollista viettää yhteistä aikaa oman puolisonsa kanssa. Ja tämä kaikki kännykän kanssa vietetty aika on pois parisuhteen yhteisesti jaetusta kanssakäymisestä.
Lukemattomat tiedon lähteet ja sovellukset pitävät huolen siitä, että suuri osa arjesta saadaan ohjattua toimimaan älykännykän kautta: Vieläkö kauppa on auki, ehditäänkö sinne? Mistä löydän hyvän kahvikakun reseptin? Mikä sijoitus suosikkijoukkueella on liigatilastossa? Onko ystävä kirjoittanut päivityksen? Moneltako hammaslääkäriaika olikaan? Millainen sää on iltapäivällä? Mitä elokuvia tulee leffateatterista? Mitä reittiä pitkin pääsen helpommin määränpäähäni? ja niin edelleen. Ilman älykännykkää emme osaa enää olla ja sen käyttö puolestaan saattaa mennä liiallisuuksiin.
Onko kaikki se, minkä ajateltiin teknologian edistymisen kautta helpottavan elämäämme muuttunutkin elämäämme hallitsevaksi vitsaukseksi? Toistaiseksi ei ole olemassa tilastoa, josta pystyttäisiin näkemään, kuinka monet parisuhteet kariutuvat kännyköiden takia. Tai ero olisi seurausta kännykän liiallisesta käytöstä aiheutuvan läsnäolon ja vuorovaikutuksen heikkenemisestä kumppaneiden välillä. Joidenkin ihmisten parisuhteessa kännykkä on kuitenkin suuressa roolissa siinä, miten vuorovaikutus kumppanin kanssa on vähäisempää ja sitä kautta merkityksellisyyden tunne puolisona heikentynyt. Seksikin laimenee, jollei sen eteen tehdä työtä, jollei kumppanista välitetä tai jos sitä pidetään itsestäänselvyytenä.
Parisuhde ei pysy hengissä itsestään, vaan se vaatii jatkuvaa ylläpitämistä, läsnäoloa ja aitoa kanssakäymistä. Eikä tietenkään tarkoitus ole syyllistää vain toista osapuolta. Ei nimittäin ole harvinaista sekään, että molemmat syventyvät helpommin kännyköiden maailmaan, kuin vaikkapa juttelisivat toistensa kanssa.
”Yhtenä iltana tein huvittuneena huomion, että istuimme mieheni kanssa olohuoneen sohvalla. Televisio oli auki, miehelläni sylissään läppäri ja sen lisäksi hän tutki vielä kännykkäänsä. Minä olin tekevinäni työasioita koneella. Tosiasiassa eksyin aina välillä internettiin etsimään tietoa milloin mistäkin pienistä asioista, jotka mieleeni tuli. Emme vaihtaneet mieheni kanssa illan aikana sanaakaan, ennen kuin hän sanoi, että on väsynyt ja menee jo nukkumaan.” (nainen)
Yhdysvalloissa on kuitenkin viime vuosina tehty tutkimuksia siitä, miten liiallinen teknologiaan uppoutuminen voi vaikuttaa jo yksilötasolla mielen hyvinvointiin ja mahdollisesti myös negatiivisesti parisuhteen tunneilmapiiriin. Se, että on fyysisesti läsnä kumppanilleen ei ole riittävää, jollei ole sitä myös psyykkisesti, ajatuksen ja tunteen tasolla. Jos toinen puolisoista on jatkuvasti kännykän välityksellä muissa maailmoissa ja mielentiloissa, jää toinen puolisoista luonnollisesti vähemmälle huomiolle ja se aiheuttaa kitkaa ja ärtymystä parin välille.
”Viime aikoina minua on erityisesti alkanut ärsyttää se, että mieheni on koko ajan nenä kiinni kännykässä. Keskustelemisesta ei tule mitään, sillä hän ei pysty kuuntelemaan samaan aikaan kun juttelen hänelle, jos hän keskittyy kännykkäänsä. Ja jos sanon, että voitko laittaa kännykän pois ja kuunnella, hän nostaa katseensa pois kännykästä hetkeksi ja hetikohta alkaa taas selailla laitettaan, vaikka minulla olisi juttu kesken. Pahinta oli, kun erään kerran lähdimme kävelylenkille. Mies laittoi johdon kiinni kännykkäänsä ja kuulokkeet korville. Tulee vähän niin kuin merkityksetön olo, jos toinen ei viitsi kuunnella tai edes näyttää siltä, että olisi kiinnostunut. Mihin minä sellaista puolisoa tarvitsen?” (keski-ikäinen nainen)
Parisuhteessa on tärkeää mielipiteiden vaihto, ajatusten ja kokemusten jakaminen sekä erinäisistä asioista sopiminen. On tärkeää kysyä puolisolta, miten työpäivä on mennyt ja suunnitella yhteistä tekemistä. Puolison uppoutuminen kännykkään tuntuu toisesta pahalta sen takia, että kaikki se aika on pois muunlaiselta aidolta kanssakäymiseltä. Kun puhelin soi tai tekstiviestin merkkiääni kilahtaa, johtaa se saman tien pienimuotoiseen kumppanin hylkäämiseen ja torjuntaan. Viesti on tärkeämpää lukea heti, kun taas puoliso voi odottaa.
”Tunnistan itsekin olevani melko paljon erilaisten laitteiden kimpussa. Yhtenä iltana vaimoni istui sohvalla televisiota katsellen ja minä olohuoneen pöydän ääressä tietokoneella. Mieleeni tuli asia, jonka halusin jakaa hänen kanssaan. Aloin kertomaan sitä ja hetken aikaa vaimoni kohdisti katseensa minuun. Kesken kaiken tarinaani hän alkoi selailla kännykkäänsä. Hermostuin ja sanoin, että miksi teet noin, et edes kuuntele. Hän vastasi, että mikä ero on sillä, kun hän yrittää keskustella minun kanssani ja minä uppoudun kännykkääni tai kun sinä kerrot tarinaa ja hän selaa omaa puhelintaan. Se oli melko pysäyttävä huomio.” (mies)
Kun puoliso kesken keskustelun alkaa selata kännykkäänsä, aiheuttaa se närkästystä ja ärtymystä. Kyse on samalla myös puolison mitätöinnistä. Kun näitä pieniä mielipahantunteita kertyy riittävästi, voi se aiheuttaa puolison masentuneisuutta. Erityisesti naisten on todettu reagoivan voimakkaammin kuin miesten.
”Itse tiedostan tilanteeni ja olen yrittänyt vähentää kännykkäriippuvuuttani, ja pidän työkännykkääni aina kotona äänettömällä. Omaa puhelintakin pidän aina silloin tällöin hiljaisella, laukussa tai eri huoneessa, pois käsieni ulottuvilta. Mutta läheisiäni ärsyttää, kun en vastaa heille heti, joko viesteihin tai puheluihin. Eniten minua ahdistaa se, kun viesti kilahtaa puhelimeeni, niin mieheni kysyy, haluanko, että hän hakee puhelimen minulle. Hän on niin ehdollistunut merkkiääniin, että reagoi niihin heti. Itse en ryntää etsimään puhelintani, vaikka kuulenkin sen kilahtavan.” (nainen)
Oma aika on tietenkin tärkeää parisuhteessa. Siis sellainen aika, jolloin kumpikin voi tehdä itselleen mieluisia asioita oman aikataulunsa mukaan. Oli se sitten yksin lenkillä käyminen, kirjan lukeminen tai shoppailu. Kännykän käyttö on myös tapa rajata omaa aikaa ja tilaa silloin, kun ei halua olla muiden kanssa tekemisissä. Näin ollen parisuhteen jokaisessa vapaahetkessä kännykän esiin ottaminen ei sen sijaan ole tarpeellista. Sen saattaa helposti tulkita ”olen varattuna”-viestiksi.
On myös olemassa erilaisia ammatteja, joissa työntekijän saavutettavuus on tärkeää, mutta nykyään on erityinen taito osata pitää työ ja vapaa-aika erillään toisistaan. Myös työnantajan tulisi ymmärtää tämä. Eli kännykästä ei tarvitse selailla työhön liittyviä asioita ja sähköposteja jollei erikseen ole päivystyksen kaltaisissa tehtävissä. Vanha totuus on, että työpaikalle saadaan helposti korvaava työntekijä, mutta se mitä on vuosien ajan rakennettu parisuhteessa ja perhe-elämässä, ei voida yhtä helposti vaihtaa uuteen, ainakaan ilman kipua ja tuskaa. Loppujen lopuksi elämä pelkästään älykännykän varassa voi pitkällä tähtäimellä tuntua melko tyhjältä.
Älykännykän käyttöä ei pidä yksipuolisesti ajatella vain parisuhteen tuhoamisvälineenä. Se on ihan tarpeellinen ja hyödyllinen laite. Toimiihan se yhteydenpitovälineenä kumppanin kanssa silloin, kun ei olla lähettyvillä. Mutta jos älykännykän osuus vuorovaikutuksesta alkaa saamaan liian suurta tilaa, silloin kun puolisot ovat yhdessä, voi olla suuri mahdollisuus, että siitä tulee parisuhteen kolmas pyörä, joka aiheuttaa mustasukkaisuutta. Kyse ei ole pelkästään kännykän käyttämisestä, vaan millainen psykologinen suhde käyttäjällä on kännykkäänsä, jos se merkitsee hänelle enemmän kuin yhteinen aika ja jaetut kokemukset kumppanin kanssa? Silloin tällöin olisikin hyvä pysähtyä ja miettiä oman parisuhteensa tilaa ja sitä, antaako parisuhde molemmille juuri sitä, mitä he siltä odottavat. Jos yhdessäoloaikaan on hiipinyt kutsumattomana vieraana älykännykkä, olisiko tarpeen keskustella siitä, miltä puolison keskittyminen kännykän käyttöön tuntuu ja onko sillä liian iso rooli arjessa? Osa älykännykän räpläämisestä voi olla vain rutiininomaista vilkuilemista, paljonko kello on, millaista säätä on luvattu jne. Voi olla paikallaan myös sopia kännykästä vapaa aika vuorokaudesta, jolloin sitä pidetään poissa lähettyviltä, äänettömällä ja annetaan tilaa luontaisemmalle kanssakäymiselle puolison kanssa. Älykännykkä ja muut teknologian välineet ovat tulleet elämäämme pysyvästi. On vain tärkeää sopia pelisäännöistä ja arvostaa oman kumppanin kanssa vietettyä yhdessäoloaikaa.
LÄHTEET:
David, M., E., Roberts, J., A. & Christenson, B. 2017. Too Much of a Good Thing: Investigating the Association between Actual Smartphone Use and Individual Well-Being. International Journal of Human-Comuter Interaction Volume 34, 2018
Hales, AH, Dvir, M., Wesselmann, ED, Kruger DJ, Finkenauer, C. 2018. Cell phone-induced ostracism threatens fundamental needs. Journal of Social Psychology 2018; 158 (4): 460-473.
Kaittila, A. 2017. Rahakonfliktit ja taloudellinen väkivalta. Turun yliopisto. Väitöskirja Raita, E. 2015. The social mediation of everyday User experiences. Helsingin yliopisto. Väitöskirja
Tiainen, A. 2018. Kännykkä¬riippuvuus on jo kansan¬tauti, sanoo somea tutkiva psykologi – Näillä kahdeksalla helpolla vinkillä voit hallita puhelimen käyttöä kesä¬lomalla. Helsingin Sanomat 16.6.2018. Teknologia.
Winch, G. 2015. How Cellphone Use Can Disconnect Your Relationship. Psychology Today
KUVA: Photo by Thom Holmes on Unsplash
