RAKKAUDEN KIELI

Rakastuneet parit lepertelevät toisilleen ja käyttävät toisistaan ihanan söpöjä nimityksiä, jotka ovat niin yksityisiä ja henkilökohtaisia, ettei niitä sanota muiden kuullen. Onko niillä jokin erityinen merkitys? Sitooko pariskunnan oma yhteinen koodikieli heidät tiukemmmin yhteen?

Ympäri maapalloa, eri kulttuureissa ja kielissä, käytetään erilaisia hellittelynimityksiä omasta kumppanista. Parisuhteissa rakennetaan ja eletään sen omaa erityistä mini-kulttuuria, joka yhdessä sovittuine rituaaleineen ja tapoineen on juuri heille ominaista ja ainutlaatuista. Myös erilaisten hellittelysanojen käyttäminen kumppanista on yksi tapa osoittaa rakkautta juuri häntä kohtaan. Tärkeitä ne ovat silloin, kun kumpikin käyttää niitä ja nimitykset ovat kummallekin mieleisiä. 

Ërityinen merkitys niillä on silloin, kun riidat uhkaavat ilmapiiriä. Hellittelysanat ovat usein tehokas keino tilanteen muuttamiseksi. Riita ei ehkä olekaan niin vakava, kuin alun perin ajatellaan ja näiden erityisten sanojen avulla saadaan hyvinkin käännettyä ikävä tilanne huumorin ja leikillisyyden kielelle. Kieli on yleisesti ottaen muuntautuvaa tilanteiden mukaisesti. Virallisissa tilanteissa keskustellaan asiallisesti, epävirallisissa taas rennommin. Isovanhempien seurassa kenties mietitään, mistä puheenaiheista on sopivaa puhua, ystävien kanssa kanssa sitä ei tavitse miettiä lainkaan.

Oman lapsen synnyttyä monet vanhemmat ja isovanhemmat aktivoituvat puhumaan ns. vauvojen kieltä, jossa sanoja yksinkertaistetaan ja niitä artikuloidaan joustavammin. Huomaamatta äänensävykin saattaa muuttua korkeammaksi ja pehmeämmäksi. Myös oman rakkaan kumppanin kanssa muodostuu usein omanlaisensa hellittely-, sala- tai koodikieli, jossa sanat toimivat rakkauden symboleina ja jossa noudatetaan osin samankaltaisia kielen yksinkertaistamisen periaatteita kuin vauvakielessäkin. ”Kultaseni” sana saattaa lyhentyä helposti ”Kultsi” tai ”Kultu” sanaksi tai hyvän yön toivotus voi muokkaantua yksinkertaisemmaksi ”Pus-pus” sanonnaksi, joka ulkopuoliselle kuulijalle saattaa merkitä eri asiaa kuin pariskunnalle itselleen. He kyllä tietävät, mitä se laajemmassa mielessä tarkoittaa.

Pariskunnilla on siis spesiaalia omaa vuorovaikutusta, omaa romanttista ”rakkauden kieltä” puhekielen tasolla. Sen koetaan vahvistavan emotionaalista sidettä erityisesti niiden pariskuntien välillä, jotka ovat valmiita sitoutumaan toisiinsa. Sen sijaan niiden henkilöiden välillä, joihin ei haluta edes kiintyä, rakkaudenkieltä ei ilmaista. Erityisten hellittelysanojen ja -ilmausten on pohjimmiltaan tarkoitus olla mukavia, ihania ja söpöjä ja sanojen oletetaan toimivan niiden henkilöiden tunteiden välittäjinä, jotka niitä käyttävät.

Digitalisoituminen ja elämän siirtyminen sosiaalisen median julkaisukanaville on tehnyt myös parisuhteista ja heidän omista asioistaan entistä julkisempia. Niinpä hellittelynimityksistä ja koodisanoista on tullut vielä paremmin pariskuntia yhdistävä intiimi tekijä, koska niillä on merkitystä vain heille kahdelle. Rakkaudenkieltä käytetään erityisesti silloin kun halutaan esittää jokin asia pehmeämmin tai pyytää pientä palvelusta rakkaalta ”Hei Kultamussukka, nöppöseni, voisitko mitenkään…” Kukapa ei tuohon pyyntöä suostuisi?

Kumppanien välinen koodikieli voi toimia myös siten, että heillä on omat salaiset ilmaisunsa, jos esim. pariskunta on tylsillä kutsuilla ja toinen haluaakin lähteä aiemmin kotiin, hän saattaa sanoa vaikkapa ”Meillähän oli pyykkitupa varattuna” tarkoittaen sitä, että ”En kestä, lähdetään pian pois täältä”. Tällainen salakieli kertoo henkilöiden vahvasta sitoutumisesta toisiinsa. Tutkimuksissa on todettu, että pariskuntien käyttämät hellittelynimitykset toisistaan liittyvät selkeästi parisuhdetyytyväisyyteen. Niitä esiintyy eniten lapsettomien pariskuntien avioliittojen viiden ensimmäisen vuoden aikana. Sanonnat eivät sinänsä häviä vuosien saatossakaan, mutta pitkään yhdessä olleet pariskunnat eivät myöhempinä vuosina kokeneet niitä enää niin erityisinä. Ne olivat muuttuneet osaksi parisuhteen normaalia käytäntöä, arkea ja puhetapaa, ettei niitä enää kyetty erottamaan puheen joukosta selkeästi.

Hellittelysanat ja -nimet ovat ikään kuin koodikieltä tai rakkaudenkieltä, joilla osoitetaan ihailun ja kiintymyksen tunteita kumppania kohtaan. Joskus vaikkapa puolisoaan ”Höpönassuksi” kutsuminen pitää sisällään laajan rakkauden osoituksen, jota on helpompi ilmaista yhdellä sanalla kuin sanomalla toiselle ”Minä rakastan sinua” joka erityisesti suomen kielessä kuulostaa joidenkin mielestä liian karkealta verrattuna esimerkiksi englannin kielen sanontaan ”I love you”. ”Minä rakastan sinua” ei ole kaikille luonteva tapa ilmaista tunteitaan ja rakkauttaan ja tietynlaiset valikoidut hellittelysanat voivat sopia omaan ilmaisutapaan paremmin. Ovathan ne vain yksi inhimillinen tapa muiden joukossa ilmaista rakkautta, hellyyttä ja välittämistä toista kohtaan. Nimitykset kuten ”Kultsipuudeli, Höpönassu, Murmeliini…jne” pitävät sisällään vahvan tunteen ilmaisun, joka osaltaan merkitsee myös välittämisen syvyyttä, jota osoitetaan kaikkein tärkeintä henkilöä kohtaan.

Hyvin turvallisessa parisuhteessa uskalletaan tuoda oma sisäinen lapsi esille ja käyttää erilaisia lapsellisiakin nimityksiä kumppanista ja hyväksyä kumppanin käyttävän hänestä vastaavia. Myös perheiden sisällä saatetaan käyttää samankaltaisia nimityksiä vanhemmista tai lapsista, joita ei sitten muiden kuullen julkisteta. Ne muodostavat omanlaisensa intimiteetin, läheisyyden tunteen ja siteen henkilöiden välille. Niiden käyttämisellä on sikäli tärkeä merkitys, että jos niitä on paljon käytetty, voi niiden yhtäkkinen poisjääminen kertoa jostakin asiasta, joka on hyvä ottaa puheeksi ja selvittää. Hellittely- tai lempinimien käyttäminen ei tietenkään ole kaikkien juttu. Ei ne jokaisen suuhun sovi eivätkä tunnu luontevilta. Saattavat ne joidenkin mielestä tuntua jopa niin naurettavilta, että seksihalutkin kaikkoavat. Kukapa ”Höpönassun” kanssa haluaisi seksiä tai edes syttyisi intohimoiseen rakasteluun?

Joidenkin mielestä lempinimiä arvokkaampaa olisi kuulla kumppanin kutsuvan häntä omalla nimellään. Tämä on tietenkin pariskunnan oma asia ja silloin kun ollaan asiasta samaa mieltä, ei hätää. Jos puolisot ovat eri mieltä, kokemus vaikkapa edellisen kumppanin kanssa on toisenlainen, voi erilaisten nimitysten kuuleminen itsestä tuntua alentavalta ja loukkaavalta, vaikkei sitä toinen olisi niin tarkoittanutkaan. Toisaalta, jos toinen kokee nimityksen epämiellyttäväksi esimerkiksi ”Haisuli”, vaikka se liittyisikin oikeaan tilanteeseen, josta nimitys on saanut alkunsa, ei se ole omiaan vahvistamaan parin välejä, vaan jatkuessaan se muuttuu jo kiusanteoksi. Ja erityisesti jos näitä ilmauksia sanotaan muiden kuullen, voidaan ne kokea todella nolostuttavina. Eli hellittelynimityksiä käytettäessä tulisi olla herkällä korvalla kuuntelemassa, miten kumppani niihin suhtautuu.

Joillekin erityisten hellittelysanojen käyttö ja asioiden ilmaisutapa sopii, toisille ei. Niiden käyttöön liittyy pariskunnan luomat (joskus sanattomat) omat säännöt ja niistä tulee pitää kiinni. Ei ole kovin kunnioittavaa puolisoa kohtaan, jos parin kahdenkeskiset, ehkä hassun lapselliset nimitykset toisistaan ”lipsahtavat” julkisessa tilanteessa. Niillä ei ole merkitystä muille, jotka eivät ymmärrä mikä sanojen sisältö on, mitä niillä tarkoitetaan, millaisesta tilanteesta ne ovat peräisin, eivätkä ne ole alunperinkään tarkoitettu muiden korvien kuultavaksi. Miksi siis tuoda niitä esiin?

Pariskunnan yhteinen ”rakkaudenkieli”, söpöt lempinimet toisilleen, koodikielen käyttäminen esim. lasten aikana tai vierailuilla tai muissa tilaisuuksissa on osa parin omaa mini-kulttuuria, joka kertoo parin välisestä vahvasta tunnesiteestä. Se on myös erittäin helppo ja hyvä tapa ylläpitää parisuhdetta positiivisella tavalla, onhan se jotain mitä ei ole kenelläkään muulla kuin juuri heillä. Tutkimusten mukaan söpöt hellittelynimet ja salakieli vahvistavat suhdetta ja tekevät siitä kiinteämmän. Jopa siinä määrin, että mitä enemmän hassuja ja keksittyjä sanontoja käytettiin, sitä tyytyväisempiä parit olivat suhteeseensa.

LÄHTEET: 
Goldman, L. 2009. The Language of Great Couples.
Grimm.  B. 2015. Why Do Couples Use Pet Names? The Secret Language Of Relationship-Speak, Explained
Landau, E. 2015. Why Do We Use Pet Names in Relationships? Scientific American.  
Robb, A. 2014. Why Do Adult Romantic Partners Call Each Other ”Baby?” 
Seltzer, L. F. 2013. The Real Reason Why Couples Use Baby Talk.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.