”Minua ei ole enää pitkään aikaan huvittanut tehdä kotona mitään. Ei siivota, ei tehdä ruokaa, eikä muutakaan. En ole innostunut suunnittelemaan yhteistä kesälomaa tai muutenkaan mitään menemisiämme tai muuta sellaista. Ihmettelin tätä omaa alakuloisuuttani ja yhtäkkiä keksin mistä se johtui. Jo pitkään olen vain yrittänyt sietää mieheni jokailtaista juomista, ajatellut että siinähän pilaa oman elämänsä ja itsensä. En tajunnut, että tätä menoa hän pilaa myös minun elämäni, koska kaiken sietämisen lisäksi minua kokoajan harmittaa syvästi tämä parisuhde.” (Nainen)
Alkoholi ei ole ongelma parisuhteessa, jossa juomistottumukset ja -määrät ovat kutakuinkin samankaltaiset. Ongelmaksi se muodostuu silloin, kun toinen puolisoista juo enemmän kuin toinen. Alkoholin liikakäyttäjät harvoin itse tunnustavat sen olevan ongelma itselleen tai vaikuttavan negatiivisesti läheisiinsä. Harvemmin alkoholin nähdään edes olevan syynä parisuhdeongelmille. Puolison voidaan kokea olevan turhasta nalkuttava, pikkuasioihin takertuva, tai sitten kumppanin ei koeta ymmärtävän ”rentoutumisen” tarvetta oluen, kahden-kolmen avulla, raskaan työpäivän tai kovan urakan, esimerkiksi puiden pilkkomisen jälkeen.
Alussa kaikki näyttää paremmalta
Alkoholin liikakäyttö ei välttämättä tule esiin heti seurustelun alkuaikoina. Voihan olla, että kumppaniin on tutustuttu baaritiskillä tai tanssiravintolassa, jolloin kuvioon kuuluu juomien nauttiminen tunnelmaa kohottamaan sekä tanssijalkaa nostattamaan. Seurustelun ensivaiheessa tapaamisten alkujännityksen poistajaksi valitaan helposti lasillinen rentouttavaa juomaa. Samaten jos tuoreen kumppanin kanssa nähdään harvoin, on jälleennäkemisen iloa helppo juhlistaa vaikkapa hyvällä ruoalla ja juomalla. Tutummaksi tultaessa lasillisten tarve toivon mukaan vähentyy.
Toisen henkilön juomistottumusten oikea luonne ei välttämättä paljastu heti seurustelun alussa. Toisaalta alkoholin aiheuttamaa ongelmallisuutta saattaa olla myöhemmin vaikea tunnistaa, jos siihen on koko ajan liittynyt aktiivinen juhlimiskulttuuri ystävien kanssa tai elämän kohokohtia on juhlistettu alkoholin säestämänä. Kukapa mukavista illanvietoista ystävien kanssa haluaisi luopua, jos se pitää tehdä juomisen lopettamisen kustannuksella? Ja toisaalta, kukapa sitä kavereidensa juhlimista selvin päin jaksaisi katsella? Alkoholin käyttö erilaisissa merkkipäiviin liittyvissä juhlissa tai koulutusten ja ammatillisten saavutusten täyttyessä, on yleistä, eikä aina erityistä syytäkään tarvita, jotta voisi pullon aukaista.
”Puolisoni juo joka ilta yhden tai kaksi oluttölkillistä. Viikonloppuisin hän saattaa ottaa enemmän sekä lisäksi viiniä. Olen mustasukkainen niille perhanan tölkeille, koska silloin huomaan mieheni vaipuvan eräänlaiseen omaan mielihyvänoloiseen maailmaan. Juominen tuo hänelle hyvän olon, mutta minulle pahan mielen.” (Nainen)
Lääkettä vai ei?
Se, mikä alkoholin liikakäyttäjältä jää monesti näkemättä ja ymmärtämättä on se, että alkoholi toimii heillä hyvin usein itsehoitolääkkeenä monenlaisiin oireisiin. Erityisesti stressaavia tilanteita, kuten eroa tai sairastumista, erilaisia paineita vaikkapa työelämässä ja tunnetason ristiriidoista syntyvää ahdistusta, kuten vihaa tai yksinäisyyden tunnetta, koetetaan melko usein hoitaa alkoholilla. Näissä tilanteissa alkoholilla yritetään estää itseä kokemasta ja käsittelemästä kyseisiä mielipahan tunteita. Alkoholi ei kuitenkaan vie tunteita pois, niistä ei pääse eroon, vaan se on tilapäinen ratkaisu ja hetken helpotus, ”unohdus”. Seuraavana päivänä tunteet ovat kuitenkin olemassa. Ikävintä tämänkaltaisessa lääkityksessä on se, että itseltä kielletyt tunteet saattavat ajan mittaan voimistua ja aiheuttaa enemmän psyykkistä pahaa oloa sekä itsearvostuksen vähenemistä.
Alkoholia käytetään myös rentoutumiseen tai unen saamiseen. Paljon juova saattaa väittää, että uni tulee paremmin, kun on ottanut pikkulasillisen viiniä tai juonut oluen. Pieni lasillinen silloin tällöin tuskin haittaa, sillä onhan se niinkin, että alkoholin vaikutukset ihmiselle ovat hyvin yksilölliset.
”Mieheni sanoo, että hän nukkuu paremmin, kun on juonut tölkillisen olutta ennen nukkumaanmenoa. Mutta sitten hän herää joka aamuyö 4:n-5:n aikaan käydäkseen vessassa, jonka jälkeen hän ei saa unta. Ja illalla taas ottaa sen oluen, että saisi muka paremmin unta. Kenelle hän haluaa uskotella, että asia oikeasti menee näin?” (Nainen)
Unettomuuteen liittyvät oireilut voidaan saada hallintaan tarkastelemalla kokonaisvaltaisesti elämäntapoja ja tarvittaessa koittaa saada unirytmiä raiteilleen paremmin lääkityksen avulla kuin alkoholilla. Liikakäyttäjä saattaa torjua puolison neuvot hoitoon hakeutumisesta vetoamalla siihen, ettei halua syödä mitään lääkkeitä. Hän ei halua käyttää mitään ainetta, joka vaikuttaa mieleen, ajatuksiin ja tunteisiin. Lääkkeet saavat olon tuntemaan epätodelliselta. Sopii kysyä, miten he kokevat alkoholin vaikuttavan mieleen, ajatuksiin ja tunteisiinsa? Tosiasiassa syiden etsiminen unettomuuteen ja hoitokeinojen kokeileminen voi tarkoittaa sitä, ettei tarvita minkäänlaisia lääkkeitä ja jos tarvitaan, on lääkärin määräämien lääkkeiden sivuvaikutukset usein vähäisemmät kuin alkoholin aiheuttamat sivuvaikutukset. Eikä lääkkeiden käyttö yleensä haittaa läheisiä. Sen sijaan alkoholi saattaa aluksi tuottaa sellaisen rentoutumisen tunteen, jota on lähdetty hakemaan, mutta jälkeenpäin se pikemminkin lisää ahdistusta niin itsessä kuin pahaa mieltä läheisissä.
Alkoholin sivuvaikutukset ovat monta kertaa näkyvämmät kuin lääkkeiden. Alkoholin perusvaikutus on rentoutuneemman olotilan saavuttaminen, joka saadaan aikaiseksi myös lääkkeillä. Mutta lääkityksen jälkeen harva kokee krapulaa, mikä taasen on hyvin yleinen tunne liiallisen alkoholin käytön jälkeen. Niin krapula sinänsä kuin alkoholin elimistöä kuivattava ominaispiirre heikentää unen laatua sekä vaikeuttaa pitkäkestoisen ja syvän unen nauttimista. Aivojen tehtävänähän on syvällisen unen aikana jäsentää päivän aikana koettua ja nähtyä, joten se puoli jää myös aivoilta tekemättä, koska päihtynyt henkilö ei nuku syvää unta. Tämä lisää ihmisen alakuloisuuden tunnetta ja sitä kautta, pidempään jatkuessaan, myös masentuneisuutta. Iloiset ja elämäänsä tyytyväiset alkoholistit ovat harvempi näky kuin alakuloiset ja elämäänsä tyytymättömät.
Sammuminen= alkoholin liiallinen käyttö voi johtaa ns. sammumiseen, eikä kyse ole useinkaan nukahtamisesta, niin kuin väärin luullaan. Kyse on myrkytystilasta, johon elimistö reagoi.
Juoppohulluus= uni on harhojen kaltaista ja katkonaista, ei syvää ja levollista unta
Haitta vai ei?
Alkoholin käytön haitallisuus lienee vaikeaa määritellä ja se onkin hyvin yksilöllistä. Eihän jokainen tupakoitsijakaan sairastu keuhkosyöpään, vaikka muunlaisia terveyshaittoja voi kyllä ilmetä. Mutta jos alkoholin liikakäyttäjän läheisiltä kysytään juoko hän liikaa, on määrä todennäköisesti liian suuri, jos se haittaa parisuhdetta ja perhe-elämää. Se, että muut perheessä kokevat yhden henkilön juomisesta aiheutuvan heille tarpeetonta mielipahaa, on osoitus liikakäytöstä. Jos taasen juomarilta itseltään kysytään aiheuttaako hänen juomisensa muille ongelmia, on hänen yleensä vaikea nähdä syy-yhteyttä. Ongelmat aiheutuvat hänen mielestään ihan mistä tahansa muusta syystä. Todennäköisesti tällaisessa tilanteessa juomisen määrä on jo liiallista.
Vaikutukset parisuhdetyytyväisyyteen
Alkoholia liikaa käyttävän puolison kanssa elämä on yhtä vuoristorataa. On ylä- ja alamäkiä, iloa ja surua, yllätyksiä, jotka ovat sekä hauskoja että epämiellyttäviä kokemuksia, joita ei haluaisi muistella jälkeenpäin. Alkoholin suurkuluttaja on tiettyyn pisteeseen saakka hyvä ja hauska seuraihminen, mutta alkoholinkäytön lisääntyessä hallitsemattomaksi, yhä useammasta sosiaalisesta tilanteesta voi jäädä erittäin huono maku myös muiden suuhun kuin juomarin. Tämä aiheuttaa sen, että tulevat juhlat tai juhlapyhät aiheuttavat jo ennakkoon ahdistusta puolisollekin. Hän ei voi täysin ennakoida, mitä tuleman pitää, hän toivoo, ettei juominen riistäytyisi käsistä eikä tarvitsisi hävetä kumppanin puheita ja tekoja jälkeenpäin. Tämän kaltaisten tilaisuuksien toistuessa toinen puolisoista jättää mieluummin osallistumatta kyseisiin juhliin ja tilaisuuksiin. On hyvin mahdollista myös se, että juominen heikentää juomarin empatian tuntoa, eikä vaikeassa tai vakavassa elämäntilanteessa hänen tukeensa voi luottaa, eikä odottaa lohdutusta.
” Viime vuosina olen sairastellut yhtä sun toista, yllättäen ilmennyttä sairautta. Välillä olen pelännyt sairauksien johtavan jopa kuolemaan. Minulla on ollut aika vaikeaa yrittää tsempata itse itseäni. Silti koen, että mieheni ei ole juurikaan osoittanut empatiaa minua kohtaan, enkä ole saanut sellaista tukea, lohdutusta tai tsemppausta, jota olisin hänelle antanut, jos hän olisi joutunut minun sijasta kärsimään nämä sairaudet. Koen olevani yksin näiden asioiden kanssa.” (Nainen)
Juominen aiheuttaa itsekontrollin heikentymisen. Tällöin humaltunut puoliso voi purkautua kaikista asioista, toteutumattomista toiveista, pidätetyistä tunteista, joita ei ole selvin päin osannut kertoa. Humaltuneena saattaa helpommin sanoa myös sellaisia asioita, joita ei olisi kannattanut sanoa ollenkaan. Erityisesti henkilökohtaisuuksiin menevät ilkeydet voivat saada aikaan sellaista vahinkoa, että niitä voi olla vaikeaa antaa anteeksi. Hyvän parisuhteen perusta on kuitenkin puolison arvostus ja kunnioitus.
”Kun mieheni on juonut paljon, alkaa hän aina puhumaan vanhoista asioista, joita en jaksaisi enää kuunnella. Hän alkaa myös sättiä minua, minun tekemisiäni tai lapsiani. Kun sanon, etten viitsi puhua näistä asioista, kun hän on juovuksissa, että puhutaan sitten selvin päin. Niin koskaan emme ole hänen selvin päin ollessaan palanneet näihin asioihin.” (Nainen)
Parisuhde, alkoholi ja seksi
Tiettyyn yksilölliseen pisteeseen saakka, alkoholi voi parantaa seksuaalista halua. Sen tiedetään vaikuttavan naisen seksuaalisuuteen usein halukkuutta parantavalla tavalla. Miesten kohdalla asia on monesti päinvastoin. Mitä enemmän juo, sitä heikommaksi seksuaalinen kyky toimia, tulee. Ja alkoholin käytön jatkuessa pidempään, himo alkoholiin tappaa seksuaalisen halun lähes kokonaan, joka jättää taasen puolison seksuaaliset tarpeet tyydyttämättömiksi.
Päihtyneenä rakasteleminen ei myöskään saa aikaan samankaltaista mielihyvää, kuin ilman alkoholia. Erektion saaminen voi tuottaa vaikeuksia, samoin orgasmin saaminen ja lopulta impotenssiltakaan ei vältytä.
”Eron jälkeen tapasin mukavan miehen. Mukava hän oli aina selvin päin ja juopuneena täys sika. Mutta seksi meillä oli ihanaa. Sellaista ei ollut kenenkään muun kanssa koskaan ollut. Vuosien varrella alko vei kuitenkin voiton ja hänelle tuli monenlaisia ongelmia. Seksistäkin tuli yhtä pakonomaista jyystämistä, kun mies ei mitenkään tuntunut saavan erektiota. Oli ikävä jättää hänet, mutta mielestäni minä jäin pullolle kakkoseksi. Se oli hänen valintansa.” (Nainen)
Ikävämmät puolet liikajuomisessa on se, että varovaisuus unohtuu eikä ehkäisyä välttämättä koeta niin tärkeänä. Samoin nainen päihtyneenä voi altistua hyväksikäytölle, jollei kykene selkeästi arvioimaan tilannetta ja kieltäytymään. Sekin tiedetään, että parisuhteessa raiskauksia tapahtuu enemmän kuin muunlaisissa tilanteissa. Ja jos perustunne paljon juovaa kumppania kohtaan on inhon sävyttämä, ei seksi voi tuntua hyvältä.
”Menin nuorena naimisiin ja sain melko pian lapsia. En silloin alussa tiennyt, millainen juoppo mieheni oli. Ikäväksi se meni vuosien myötä, kun kuvioon tuli mukaan myös väkivalta. Mieheni vaati minulta seksiä aina kun oli päissään. Minua inhotti ja kuvotti koko asia. Siitä jäi vuosikymmeniksi ikävät muistot.” (Nainen)
Koko perheen sairaus?
Alkoholin suurkulutus ei koske vain juojaa itseään, vaan usein siihen kietoutuu useampi henkilö. Lähimmät ihmiset, kuten puoliso ja pariskunnan lapset ovat lähimmät henkilöt, joita alkoholin liikakäyttö koskettaa. Kun he joutuvat sivusta seuraamaan, kuinka rakastettu henkilö vähitellen tuhoaa itsensä alkoholilla, toiveet, unelmat ja suunnitelmat yhteisestä tulevaisuudesta pirstoutuvat. Puolison juominen aiheuttaa turhautumisen tunnetta, koska halutaan uskoa, että kumppani muuttuu ja lopettaa juomisensa. Se aiheuttaa myös turhautumista sen takia, että asiat, jotka on sovittu, muuttuvat, eivätkä pidä paikkansa. Tai kun yritetään hallita sosiaalisia tilanteita turhaan.
”Mieheni lähti ulkomaille, ystäviemme luona käymään. Hän kysyi, mitä haluaisin tuliaisiksi, johon vastasin, etten halua mitään muuta kuin sen, ettei hän joisi liikaa, eikä ole ihan kauheassa kunnossa siellä, ettei ystäviemme tarvitse hävetä. Pelkäsin jo ennakkoon, mitä siellä tulisi käymään. Eikä pelko ollut aiheeton. Jälkeenpäin sain kuulla, että hän oli juopotellut ja sotkenut huonekaluja kaatamalla juomiaan. Jos olisin ollut mukana, olisin yrittänyt estää tällaisen tapahtumasta, koska olisin voinut tarkkailla juomisen määrää ja yrittää ennakoida.” (Nainen)
Runsaasti juovan henkilön suhtautuminen kielteisesti käsillä olevaan ongelmaan tekee perheen muistakin jäsenistä pakko-oireisesti käyttäytyvän kaltaisia. Yhtäkkiä jokainen perheenjäsen pohtii etukäteen, aiheuttaako vanhempi ongelmia ja minkälaisia ja mistä merkeistä voi päätellä, että ollaan menossa jo liian pitkälle, lasketaan kuinka paljon vanhempi on jo juonut, etsitään mahdollisia viinapullon salakätköjä ja niin edelleen.
”Seurustelun alkuaikoina en vielä ymmärtänyt, miten paljon kumppanini joi ja miten riippuvainen hän oli alkoholista. Kun menimme viikonlopuksi hänen mökilleen, enkä itse halunnut kaupasta mukaan kuin saunasiiderin, olin ihmeissäni siitä, miten hän tuli parista itselleen ostamasta saunakaljasta niin humalaan, että saunomisen jälkeen kaatui sänkyyn. Myöhemmin ymmärsin, että hänellä oli mökillä salakätkö, jossa hän kävi juomassa aina kun kävi ulkosalla.” (Nainen)
Kotiin saavuttua pariskunta alkaa helposti riidellä siitä, kuka joi ja kuinka paljon, oliko se toisen mielestä liikaa ja mitä tuli tehtyä ja sanottua ja kenelle? Liiallinen alkoholin käyttö saa aikaiseksi roppakaupalla väärinkäsityksiä, riitaa, syyttelyä ja pahaa mieltä.
Tunnustaa vai kieltää?
Toisaalta alkoholista aiheutuvien ongelmien kieltäminen on myös aina helpompaa kuin ongelmien tunnustaminen. Häpeän ja syyllisyyden tunnetta voi olla vaikeaa kestää. Siksipä on helpompaa väittää, ettei alkoholi aiheuta minkäänlaisia ongelmia ja myöskin sulkea silmänsä, eikä nähdä puolison negatiivisen käyttäytymisen, esimerkiksi puolison nalkuttamisen, olevan mahdollisesti seurausta siitä.
”Miesystäväni on pilannut minun ja lasteni lomamatkan, joulun vieton sekä juhannuksen juhlimisen kännäilyllään ja sillä, että hän tulee aina myös hyvin ilkeäksi, kun on juovuksissa. Nyt se saa riittää. Minun ei tarvitse sietää sellaista miestä. Olen mieluummin ilman.” (Nainen)
Alkoholin liikakäyttö tai alkoholismi on sairaus. Monelle se on myös addiktio eli heillä on pakonomainen tarve saada juoda. Kyse on pakosta, joka pahenee ajan myötä. Alkoholiaddiktit juovat helpottaakseen emotionaalista kipuaan ja sisäistä tyhjyyden tunnettaan. Sisäinen tyhjyyden tunne voi johtua käsittelemättömistä psyykeen asioista ja kokemuksista elämänsä aikana.
Viime vuosina päihdehäiriöihin on liitetty henkilön ADHD piirteisyys. Jopa 20-40% ADHD piirteisellä on jonkin asteinen päihdehäiriö elämänsä aikana. Alkoholiaddiktio voi tarkoittaa myös sitä, että henkilöllä on myös muunlaisia pakonomaisia tarpeita tehdä myös jotain muuta.
Onko mitään tehtävissä?
Periaatteessa jokaisen alkoholia liikaa käyttävän hoidon tuloksellisuutta lisää se, että hän on itse tunnustanut itselleen tilanteensa ja haluaa siitä vakavissaan parantua. Suurinkaan määrä rakkautta ei saa ihmistä muuttumaan, jollei hän itse ole valmis muuttumaan. Joskus voi olla tarpeen, että pariskunta muuttaa erilleen, jolloin alkoholistin on myös kohdattava todellisuus. Mikään ei ole kiveen hakattu ja peruuttamatonta. Jos liikaa juova ymmärtää muutoksen tarpeen, hän tekee valintansa ja hakeutuu hoitoon. Pariskunta ja perhe voi aina palata myöhemmin yhteen, jos tilanne näyttää muuttuneen.
Lisätietoja löytyy www.al-anon.fi , www.paihdelinkki.fi sekä www.a-klinikka.fi sivustolta.
LÄHTEET:
Lancer, D. 2017. When someone you love is an alcoholic or addict. Psychology Today.
Levitt, A. & Cooper, M., L. 2010. Daily alcohol use and romantic relationship functioning: Evidence of bidirectional, gender and context-specific effects. Personality and Social Psychology Bulletin 2010, 36:1706.
Seeman, G. 2016. Is Alcohol Spoiling Your Romance? PsychCentral
Serrels, G., N. 2018. Love on the rocks: Why alcoholism and relationships don´t mix.
www.adhdtutuksi.fi
KUVA:
Photo by Taylor Davidson on Unsplash
